Jo vuosia on puhuttu työvoimapulasta. On käyty keskustelua siitä, että kun suuret ikäluokat poistuvat työelämästä, syntyy valtava työvoimapula. IT-alalla on vuosia puhuttu koodaripulasta. Vanheneva ja myös siltä osin kasvava väestömme on ollut puheenaiheena pitkään, mistä hoiva-alan ammattilaisia. Nyt puhutaan myös lastenhoitajien ja lastentarhan opettajien pulasta, erityisopettaja -pulasta ja monesta muusta. Toisaalta meillä on iso määrä työttömiä, pitkäaikaisia sekä lyhytaikaisia. Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, jonka on edelleen hankala työllistyä. Valitettavasti.
Kokemukseni mukaan jo vuosia sitten oli hankala saada työntekijöitä metalli- ja konepajateollisuuteen ja jo silloin yksi haaste oli myös kielitaidon puute. Toki ongelmana oli ja on, että kotimaisista ammattilaisista on pulaa, on vaikea lähteä toiselle paikkakunnalle, kun perhe on asettunut tietylle paikkakunnalle, lapset käyvät koulua, läheiset asuvat alueella. Ne harvat, jotka olivat hetken työttömänä, seuraavana päivänä työllistyivät jo toisaalle. Oli haettava työntekijöitä muualta EU-maista. Silloin haettiin IT-alan ammattilaisia mm. Azerbaijanista, kausityöntekijöitä -kokkeja- Georgiasta. Silloin ihmettelin, miksei englannin kielellä oleva IT-alan ammattilainen olekaan heti töihin -rekrytoitava. Georgialaisten osalta ongelmaksi muodostui hidas maahanpääsy. Ei kausityöntekijää voi odottaa puolta vuotta, ei yritys halunnut ottaa riskiä siitä, että odotusaikana sattuisi jokin este, eikä työntekijä vastaisi odotettua tai edes tulisi töihin, vaikka sopimus olisi tehty.
“Syitä kohtaantohaasteeseen on useita”
Barona teetti kyselyn, jossa kartoitettiin 500 yksityisen ja julkisen organisaation työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Kyselyn tuloksena voidaan todeta, että englannin kielen taidon puute on suurin haaste työntekijän palkkaamisessa, kun puhutaan ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä. Vastaajista 54 % kertoi kielitaidon olevan suurin haaste, lainsäädäntö ja luvat 40 %. Mutta meillä on myös asenteissa parantamisen varaa, sillä 10 % kertoi henkilöstön asenteiden olevan haaste.
Alla oleva kuva kertoo kokonaistilanteesta työvoimapulan osalta.
Baronan kysely, vastaajia: 505, 10.9.-7.10.2021
Tämä on metalli- ja konepajateollisuudessa haaste myös siksi, että se saattaa aidosti olla työturvallisuusriski. Yrityksissä ei osata englantia ja ulkomaalaiset eivät osaa puhua välttämättä myöskään englantia siten, että ymmärrys toimisi. Kyseiselle toimialalle tämä on suuri haaste siksi, että nyt kun vientiteollisuus vetää, tilauksia olisi koronapaussin jälkeen runsaasti purettavana, ei ole tekijöitä.
”Isoille yrityksille byrokratia ja oleskeluluvat ovat suurin kysymys”, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Laura Lindeman. Lisäksi tulevat mahdollisen puolison työllistyminen ja lasten koulut. Yritykset kokevat, että näihin niiden on vaikea vaikuttaa”, jatkaa Lindeman.
Me Ammattilaiset Avuksi Oy:ssä olemme löytäneet ulkomaalaista työvoimaa, jota voimme juuri tehtaille toimittaa. Haaste meidän näkökulmastamme ei ole tällä hetkellä kielitaito vaan liiallinen byrokratia ja maahantulon hitaus, erityisesti. Me markkinoimme Suomea monella eri tavalla sekä yksilölle itselleen että perheellisen näkökulmasta katsottuna, jotta saisimme nimenomaan ammattitaitoista työvoimaa tarpeeseen, joka kasvaa edelleen monilla aloilla.
Me toivomme muutosta erityisesti liiallisen byrokratian purkamiseen sekä maahantulon nopeuttamiseen. Olisi hienoa, kun sekä työnantaja että työntekijä saisivat nopeaa ja henkilökohtaista palvelua yhdeltä luukulta.
Nina From
toimitusjohtaja
Ammattilaiset Avuksi Oy
Lähde: yle.fi